KPL 4. Ilmakehä- suojaa ja suodattaa

Kappale käsittelee ilmakehän koostumusta ja ilmiöitä.


Ilmakehä jaetaan kaasujen tiheyden mukaan kahteen kerrokseen homosfääriin ja heterosfääriin.Lämpötilan mukaan maan pinnalta lähtien kerrokset ovat troposfääri, stratosfääri, mesosfääri, termosfääri, eksosfääri.Otsonikerros sijaitsee stratosfäärissä. Se suojaa maata ultraviolettisäteilyltä.Ilmakehän yläosaan saapuvan lyhytaaltoisen säteilyn määrää kutsutaan aurinkovakioksi.Albedo eli heijastuskyky tarkoittaa pinnan tai kappaleen kykyä heijastaa siihen tulevaa säteilyä.Islannin otsonikerroksen tilanne on todella huono koska tulivuorten päästöt heikentävät sitä.

 

Kuvassa näkyy ilmakehän koostumus

KPL 20. Maisema- luonnon taidonnäyte

kappale käsittelee erilaisia maisemia

Maisemalla tarkoitetaan maantieteessä ihmisen näköaistillaan havaitsemaa kaukonäkymää eli kaukoympäristöä. Maisema voidaan jakaa luonnon- ja kulttuurimaisemiin. Luonnonmaisema ovat alueet, joiden kehitys on suurelta osin luonnon muokkaamaa. Kulttuurimaisemassa ihmisen toiminta on hallitsevassa osassa.

Islannissa oleva vuori ja taustalla hieno maisema.




Kuvassa geysir ja taustalla metsää ja vuoria, erittäin hieno maisema.



Gullfoss ei kultainen putous on vesiputous islannissa. ja putous muodostuu kahdesta erillisestä putouksesta, joiden korkeus on 11 ja 21 metriä.










 

KPL 19. Jäätikön jäljet- muinaiset merkit

Kappale käsittelee Jäätiköitä ja sen vaikutusta ympäristöön.

Euroopan suurin jäätikkö sijaitsee Etelä-Islannissa jonka nimi on vatnajökull. Mannerjäätikön etenemisestä johtuvia pinnanmuotoja ovat drumliinit ja silokalliot. Pisaranmuotoiset drumliinit syntyvät, kun jäätikkö eteen kallioytimen ylitse. Silokalliot syntyvät, kun jään alle kasaantunut hienompi aines hioo kalliot sileiksi jään tulosuunnan puolelta. Supat muodoistuivat, kun iso jäälohkare hautautui maakerrostumaan, esimerkiksi harjun tai deltan päälle. Alueita, jotka eivät viimeisen jäätiköitymisen jälkeen ole jääneet veden alle, kutsutaan supra-akvaattisiksi eli vedenkoskemattomiksi alueiksi. Rantaviivan muutokset ovat usein havaittavissa maastossa muinaisrantoina. 

 

Kuvassa Delta joki.

KPL 6. Vesikehä- kiertää ja kuljettaa

Kappale käsittelee erilaisia meriä ja ilmakehän koostumusta.


Vesikehä eli hydrosfääri muodostuu maapallon kaikesta merissä, mantereilla ja ilmakehässä oleavasta vedestä.Veden kiertokulkua eli hydrologista kiertoa pitävät yllä auringon säteilyenergia ja maan painovoima.Kun kuu on suorassa kulmassa maahan nähden, aiheutuu tavallista matalampi nousuvesi eli vajaavuoksi.Vuorovesi aiheutuu auringon ja kuun vetovoimasta sekä maapallon pyörimisestä akselinsa ympäri.

Islannissa eniten vettä sataa joulu-maaliskuussa. Kyseisinä kuukausina vettä tulee noin 70-80mm.Vuodessa islannissa sataa vettä noin 500-1500mm.

KPL 18. Eroosio- Liikuttavat voimat

Kappale käsittelee eroosiovoimia ja sen vaikutusta luontoon

Eroosiovoimia ovat virtaava vesi, aallot, tuuli ja liikkuva jää. Eroosiovoimat kuluttavat, kuljettavat, lajittelevat ja kasaavat rapautumistuotteita. Islannin eroosiota on voinut aloittaa metsien hakkaaminen ja ylilaidunnus, jonka jälkeen pieni jääkausi on heikentänyt kasvillisuuden uusiutumista. Sekä suuria alueita peittänyt tulivuoren tuhka on saattanut lisätä erosioita niin, että suuri osa maaperästä on muuttunut karuksi ja autioksi. Dyynit syntyvät, kun tuuli siirtää hiekkaa mukanaan ja kasaa sitä keoiksi. Suisto eli delta syntyy alueelle, jossa joki laskee mereen ja haarautuu uuseiksi suuhaaroiksi.





Kuvassa näkee eroosion vaikutusta luontoon.

KPL 17. Rapautuminen- kallio murenee

Kappale käsittelee erilaisia rapautumis muotoja

Rapautuminen tarkoittaa kiviaineksen hajoamista lämpötilan vaihtelun, veden, ilman tai eliöiden vaikutuksesta. Kivennäismaalajeja, jotka sekoittuvat eloperäiseen ainekseen muodostaen maaperän.

Fysikaalinen eli mekaaninen rapautuminen

Kiviaines murenee erityisesti lämpötilan vaikutuksesta. Läpimässä kiven mineraalit laajenevat ja kylmässä supistuvat, mikä aiheuttaa jännitteitä eri mineraalikiteiden välille. Tästä seuraa kiven halkeaminen.

Pakkasrapautuminen
Pakkasrapautumista aiheuttaa vesi. toistuvien jäätymisten ja sulamisten jälkeen kivi lopulta hajoaa.

Suolakiderapautuminen
tapahtuu, kun kuumilla alueilla vesi haihtuu ja suolakiteet kasvavat kallioiden ja kivien raoissa.

Kemiallinen rapautuminen

Veteen liuenneet hapot liuottavat kiviaineksen mineraaleja. Hapot ovat peräisin maaperästä, missä lahoamisprosesseissa muodostunutta hiilidioksidia ja lahonneista kasveista peräisin olevia humushappoja liukenee veteen. Kemiallisen rapautumisen seurauksena kalkkikivialueille muodostuu ns. karstimaa, jossa veteen liuenneet mineraalit ovat kulkeutuneet veden mukana pois. Karstialueilla hapan vesi liuottaa kalkkikiven mineraaleja kallioperän pinnasta ja sisältä muodostaen onkaloita ja maanalaisia jokia. Alueille tyypillisä muodostumia ovat tippukiviluolat, doliinit ja poljet.



Kuvassa esimerkki rapautumisesta.

KPL 15. Geologinen kierto- kivikierrätystä

Kappale käsittelee erilaisia kivilajeja ja maapallon kallioperää

Maapallon kuori ja kivet muodostuvat pääosin mineraaleista. Ne ovat eri alkuaineiden muodostamia kemiallisia yhdisteitä. Kallioperä muodostuu kivilajeista, jotka puolestaan koostuvat mineraaleista. Kalliperä on useimmiten irtaimen maaperän peittämä. Islannit vanhimmat kivet ovat peräisin kivihiilikaudelta. Kivihiilikauden pinta kerrostuma on hiekkakiveä.Eroosio kuluttaa kallioperää ja tasaa åinnanmuotoja. Kivilajit luokitellaan magma-, sedimentti- ja metamorfisiin kiviin syntytappansa perusteella.





Tässä esimerkki jossa on monia eri kivilajeja.

KPL 16. Magmaa ja maanjäristyksiä

Kappale käsittelee tulivuoren rakennetta ja sen toimintaa

Vulkaanisia ilmiöitä ovat tulivuorenpurkaukset, kuumat lähteet ja vulkaaniset kaasupurkaukset. Kerrostulivuoret ovat kartion muotoisia ja rinteiltään jyrkkiä. Kilpitulivuoret muodostuvat basalttisesta, emäksisestä laavasta, joka on helposti juoksevaa ja nopeasti virtaavaa. Maanjäristykset ovat seurausta kallioperän jännitysten äkillisestä vapautumisesta, kun kallioperä repeää järistyskeskuksessa eli hyposentrissä.

Blue lagoon, Reykjavik

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Geysir Islannissa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

KPL 12. Maanpinta- biosfäärin pohja

Kappale käsittelee maaperää ja erilaisia maalajeja.

Maalajit jaetaan kivennäismaalajeihin ja eloperäisiin maalajeihin. Maannos on maaperän yläosaan kehittynyt kerroksellinen rakenne. Pystyleikkauksessa maannoksella on tietynlainen kerroksellisuus eli profiili. Islannin maaperä kuuluu maailman tuliperäisimpiin. Koska islannin tulivuorenpurkaukset ovat yleisiä on laskettu että tulivuoria purkautuu 5 vuoden välein. Islannnin maaperässä on paljon kuumaa vettä jota osataan käyttää hyvin hyödyksi esimerkiksi asutuksissa ja uimaloissa. Islannissa kiinteä maankuori on paksuudeltaan paikoin  vain muutama kilometri ja sen alaiset magmapesäkkeet lämmittävät yläpuolella olevaa laavaa ja samalla pohjavettä.



Jossain paikoin Islannin maaperä on todella kuivaa ja ei juuri ollenkaan kasvillisuutta.

Kpl 8 Sateet- luvassa pilvistyvää

Kappale käsittelee sadetta ja erilaisten sateiden syntymistä

Suurin osa suomen ja koko maapallon sateista syntyy jääkideprosesseissa.Kun ilma nousee ylöspäin, se jäähtyy ja siinä oleva vesihöyry tiivistyy pilvipisaroiksi tai härmistyy jääkiteiksi.Islannissa sataa vettä noin 500-1500mm. vuodessa.Islannissa lunta voi sataa joskus ja lunta voi sataa kesälläkin, mutta rannikolla ei ole pysyvää lumipeitettä.Islannin sademäärä vaihtelee voimakkaasti alueen mukaan. Esimerkiksi pohois-islannissa sataa noin 400 mm. vuodessa ja etelässä sataa noin 1200mm vuodessa.


Kuvassa näkyy Islannin sademäärä.

kpl 9 sää-Odotettavissa huomisiltaan

Kappale käsittelee ilman lämpötilaa ja ilmanpainetta.

Säätekijöitä ovat lämpötila, pilvisyys, sademäärä, tuulen nopeus ja suunta, ilmankosteus, ilmanpaine ja auringonsäteily.Liikkuvaa matalapainetta kutstutaan sykloniksi.Syklonin kielekkeen etureunaan, jossa lämmin ilmamassa kohoaa kylmemmän ilmamassan päälle, syntyy lämmin rintama.Islannin sää on hyvin vaihtelevaa vuoden ympäri, tietyistä eri vuodenajoille tyypillisistä säännönmukaisuuksista huolimatta.Hellettä ei Islannissa esiinny koskaan.

KPL 10. Ilmastot tropiikista jäätikölle

Kappale käsittelee ilmastoa ja siihen vaikuttavia ilmiöitä.


Kuvassa maapallon lämpövyöhykkeet

Islanti sijaitsee sekä kylmällä että lauhkealla vyöhykkeellä.

Trooppiset ilmastot sijoittuvat päiväntasaajan molemmin puolin. Kuivat ilmastot sijaitsevat kääntöpiirien molemmin puolin. Lauhkeat ilmastot sijoittuvat kääntöpiirien ja napapiirien väliselle alueelle. Viileät ilmastot sijoittuvat myös kääntöpiirien ja napapiirien väliselle alueelle, mutta ovat selkeästi mantereisia ilmastoja. Jääilmastot sijaitsevat napojen ympärillä.

KPL 14. Maa- kolmas kivi auringosta

Kappale käsittelee maan rakennetta ja erilaisia laattoja.

Maan rakenne ulkoa sisäänpäin on seuraava: kuori, vaippa, ulkoydin, sisäydin. Kuori ja vaipan ylimmäinen osa ovat kiinteää kiviainesta ja muodostavat yhdessä litosfäärin. Litosfäärilaattojen reunoilla on yleisesti vulkanismia, maanjäristyksiä ja vuorenpoimutusta.




Islanti kuuluu sekä euraasian laatalle että Pohjois-Amerikan laatalle.

KPL 13. Biomit päiväntasaajalta navoille

Kappale käsittelee erilaisia kasvillisuus alueita ja ilmastovyöhykkeitä.

Aavikoiksi kutsutaan alueita, joilla vuotuinen sademäärä alittaa 250 mm. Arot ovat mantereiden keskiosissa sijaitsevia puuttomia ruohostoalueita. Biosfääri eli elokehä, maan osa, jossa elämä on mahdollista. Trooppiset metsät eivät toistuvien hakkuiden jälkeen enää uusiudu, vaan paikalle kasvaa sekundäärimetsää, joka ei ole lajeiltaan yhtä monimuotoista kuin alkuperäinen trooppinen sademetsä. Islannin eroosio on voimakasta ja sitä vastaan kamppailu on tärkeä osa luonnonsuojelua. Sitkeitä kukkamättäitä tapaa keskellä hiekkaerämaita ja laavakenttiä, sammal ja vaivaiskoivupensaat peittävät usein vanhaa laavaa pehmittäen muuten karua ympäristöä.


Islannissa vallitsee sekä lauhkea että kylmä vyöhyke.

KPL 7. Meret- lämmittävät ja viilentävät

Kappale käsittelee erilaisia merivirtoja ja meriä.


Islannissa järjestetään valas retkiä.Ilmasto on merinen golfvirran ansiosta.Islanti on viileän ja lauhkean vyöhykkeen välillä.Meret jaetaan valtameriin ja sivumeriin. Sivumeret jaetaan edelleen välimeriin, sisämeriin ja reunameriin.Kumpuamista tapahtuu, kun merivirta törmää mannerjalustaan tai kylmä ja lämmin merivirta törmäävät toisiinsa.Valtamerten keskisyvyys on noin 4000 metriä.

KPL 5. Tuulet- tyyntä myrskyn edellä

Kappaleessa käsitellään tuulen vaikutusta maapallon oloihin.


Kun ilmaa laskeutuu suuria määriä, ilmanpaine kohoaa ja alueelle muodostuu korkeapaine.Kun ilma kohoaa suuria määriä, ilmanpaine laskee ja aluueelle muodostuu matalapaine.Tulli syntyy, kun ilmapaine-erot pyrkivät tasoittumaan, jolloin ilma virtaa korkeapaineesta matalapaineen alueelle.Tornadot ovat voimakkaita, pyörteisiä ja suppilomaisia myrskytuulia, joita muodostuu yleensä ukkospilvien yhteydessä. Trombit ovat taas pienialaisempia kuin tornadot joita voi esiintyä myös suomessakin.Islannin ilmasto on leuto golfvirran takia ja siellä kylmintä on Tammi ja Joulukuussa jolloin pakkasta on noin 3 astetta ja lämpimintä islannissa on Heinä ja Elokuussa jolloin lämpötila on noin 13 astetta.

KPL 3. Maa pyörii radallaan

Kappale käsittelee maan aikavyöhykkeitä ja ilmiöitä, sekä erilaisia merkittäviä päiviä maapallolla


Aurinkovuorokaudessa maa pyörähtää kerran akselinsa ympäri suhteessa aurinkoon  24 tunnin aikana. Karkauspäivä tulee helmikuun loppuun joka neljäs vuosi koska 6 tuntia jää joka vuosi yli niin ne on pakko sijoittaa johonkin järkevästi että kalenteria ei tarvitse mennä muuttamaan. Maapallo on jaettu 24 aikavyöhykkeeseen.Islannin aikavyöhyke on +0.Islannissa voi päivän aikana kokea neljä eri vuodenaikaa johtuen siitä että eri puolilla islantia ilmasto on vaihteleva.

KPL 2. Aurinko- tähti tähtien joukossa

Kappale käsittelee maailmankaikkeutta kokonaisuudessaan


Maailmankaikkeus syntyi 13,7 miljardia vuotta sitten alkuräjähdyksessä.
Maan vierusplaneetat ovat Merkurius, Venus, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus. Kun aurinko ¨sammuu¨elämä maapallolla loppuu .Auringon ytimen lämpötila on noin 15 miljoonaa astetta.Islannin ilmasto on vaihteleva. Islannissa tulivuorenpurkaustuotteet heijastavat auringon lämmittävää säteilyä pois maasta. Islannin Kesät ovat koleita, mutta lämpötila voi nousta jopa 25 asteeseen.

Kpl 1. mitä, missä ja miksi

Kappale käsittelee geografiaa eli maapallolla esiintyviä luonnon ja ihmisen aikaansaamia ilmiöitä maapallolla

maantiede jaetaan yleismaantieteeseen ja aluemaantieteeseen. Kartografia eli karttaoppi on karttojen tuottamiseen keskittynyt tieteenala. Yksittäiset paikkatiedot muodostavat paikkatietoaineiston.
Alueellisuus vaihtelee lokaalista eli paikallisesta globaaliin eli maailmanlaajuiseen
Kartta on tärkeä työväline esimerkiksi suunnistamisessa. Se on pienennetty ja yleistetty kuva alueesta.

KPL 11. Ilmasto- aina muutoksessa.

Kappale käsittelee maapallon ilmastoa ja sen muutoksia

Islannin ilmasto on golfvirran ansioista leuto ympäri vuoden. Ilmakehän luontaiset kasvihuonekaasut eli vesihöyry, hiilidioksidi ja metaani nostavat maapallon keskilämpötilaa 33 astetta. Maapallolla vaihtelevat lämpökaudet ja jääkausiajat. Elämme parhaillaan jääkauden keskellä olevaa lämmintä interglasiaalijaksoa. Sää on hyvin vaihtelevaa vuoden ympäri, tietyistä eri vuodenajoille tyypillisistä säännönmukaisuuksista huolimatta.