KPL 4. Ilmakehä- suojaa ja suodattaa

Kappale käsittelee ilmakehän koostumusta ja ilmiöitä.


Ilmakehä jaetaan kaasujen tiheyden mukaan kahteen kerrokseen homosfääriin ja heterosfääriin.Lämpötilan mukaan maan pinnalta lähtien kerrokset ovat troposfääri, stratosfääri, mesosfääri, termosfääri, eksosfääri.Otsonikerros sijaitsee stratosfäärissä. Se suojaa maata ultraviolettisäteilyltä.Ilmakehän yläosaan saapuvan lyhytaaltoisen säteilyn määrää kutsutaan aurinkovakioksi.Albedo eli heijastuskyky tarkoittaa pinnan tai kappaleen kykyä heijastaa siihen tulevaa säteilyä.Islannin otsonikerroksen tilanne on todella huono koska tulivuorten päästöt heikentävät sitä.

 

Kuvassa näkyy ilmakehän koostumus

KPL 20. Maisema- luonnon taidonnäyte

kappale käsittelee erilaisia maisemia

Maisemalla tarkoitetaan maantieteessä ihmisen näköaistillaan havaitsemaa kaukonäkymää eli kaukoympäristöä. Maisema voidaan jakaa luonnon- ja kulttuurimaisemiin. Luonnonmaisema ovat alueet, joiden kehitys on suurelta osin luonnon muokkaamaa. Kulttuurimaisemassa ihmisen toiminta on hallitsevassa osassa.

Islannissa oleva vuori ja taustalla hieno maisema.




Kuvassa geysir ja taustalla metsää ja vuoria, erittäin hieno maisema.



Gullfoss ei kultainen putous on vesiputous islannissa. ja putous muodostuu kahdesta erillisestä putouksesta, joiden korkeus on 11 ja 21 metriä.










 

KPL 19. Jäätikön jäljet- muinaiset merkit

Kappale käsittelee Jäätiköitä ja sen vaikutusta ympäristöön.

Euroopan suurin jäätikkö sijaitsee Etelä-Islannissa jonka nimi on vatnajökull. Mannerjäätikön etenemisestä johtuvia pinnanmuotoja ovat drumliinit ja silokalliot. Pisaranmuotoiset drumliinit syntyvät, kun jäätikkö eteen kallioytimen ylitse. Silokalliot syntyvät, kun jään alle kasaantunut hienompi aines hioo kalliot sileiksi jään tulosuunnan puolelta. Supat muodoistuivat, kun iso jäälohkare hautautui maakerrostumaan, esimerkiksi harjun tai deltan päälle. Alueita, jotka eivät viimeisen jäätiköitymisen jälkeen ole jääneet veden alle, kutsutaan supra-akvaattisiksi eli vedenkoskemattomiksi alueiksi. Rantaviivan muutokset ovat usein havaittavissa maastossa muinaisrantoina. 

 

Kuvassa Delta joki.

KPL 6. Vesikehä- kiertää ja kuljettaa

Kappale käsittelee erilaisia meriä ja ilmakehän koostumusta.


Vesikehä eli hydrosfääri muodostuu maapallon kaikesta merissä, mantereilla ja ilmakehässä oleavasta vedestä.Veden kiertokulkua eli hydrologista kiertoa pitävät yllä auringon säteilyenergia ja maan painovoima.Kun kuu on suorassa kulmassa maahan nähden, aiheutuu tavallista matalampi nousuvesi eli vajaavuoksi.Vuorovesi aiheutuu auringon ja kuun vetovoimasta sekä maapallon pyörimisestä akselinsa ympäri.

Islannissa eniten vettä sataa joulu-maaliskuussa. Kyseisinä kuukausina vettä tulee noin 70-80mm.Vuodessa islannissa sataa vettä noin 500-1500mm.

KPL 18. Eroosio- Liikuttavat voimat

Kappale käsittelee eroosiovoimia ja sen vaikutusta luontoon

Eroosiovoimia ovat virtaava vesi, aallot, tuuli ja liikkuva jää. Eroosiovoimat kuluttavat, kuljettavat, lajittelevat ja kasaavat rapautumistuotteita. Islannin eroosiota on voinut aloittaa metsien hakkaaminen ja ylilaidunnus, jonka jälkeen pieni jääkausi on heikentänyt kasvillisuuden uusiutumista. Sekä suuria alueita peittänyt tulivuoren tuhka on saattanut lisätä erosioita niin, että suuri osa maaperästä on muuttunut karuksi ja autioksi. Dyynit syntyvät, kun tuuli siirtää hiekkaa mukanaan ja kasaa sitä keoiksi. Suisto eli delta syntyy alueelle, jossa joki laskee mereen ja haarautuu uuseiksi suuhaaroiksi.





Kuvassa näkee eroosion vaikutusta luontoon.

KPL 17. Rapautuminen- kallio murenee

Kappale käsittelee erilaisia rapautumis muotoja

Rapautuminen tarkoittaa kiviaineksen hajoamista lämpötilan vaihtelun, veden, ilman tai eliöiden vaikutuksesta. Kivennäismaalajeja, jotka sekoittuvat eloperäiseen ainekseen muodostaen maaperän.

Fysikaalinen eli mekaaninen rapautuminen

Kiviaines murenee erityisesti lämpötilan vaikutuksesta. Läpimässä kiven mineraalit laajenevat ja kylmässä supistuvat, mikä aiheuttaa jännitteitä eri mineraalikiteiden välille. Tästä seuraa kiven halkeaminen.

Pakkasrapautuminen
Pakkasrapautumista aiheuttaa vesi. toistuvien jäätymisten ja sulamisten jälkeen kivi lopulta hajoaa.

Suolakiderapautuminen
tapahtuu, kun kuumilla alueilla vesi haihtuu ja suolakiteet kasvavat kallioiden ja kivien raoissa.

Kemiallinen rapautuminen

Veteen liuenneet hapot liuottavat kiviaineksen mineraaleja. Hapot ovat peräisin maaperästä, missä lahoamisprosesseissa muodostunutta hiilidioksidia ja lahonneista kasveista peräisin olevia humushappoja liukenee veteen. Kemiallisen rapautumisen seurauksena kalkkikivialueille muodostuu ns. karstimaa, jossa veteen liuenneet mineraalit ovat kulkeutuneet veden mukana pois. Karstialueilla hapan vesi liuottaa kalkkikiven mineraaleja kallioperän pinnasta ja sisältä muodostaen onkaloita ja maanalaisia jokia. Alueille tyypillisä muodostumia ovat tippukiviluolat, doliinit ja poljet.



Kuvassa esimerkki rapautumisesta.

KPL 15. Geologinen kierto- kivikierrätystä

Kappale käsittelee erilaisia kivilajeja ja maapallon kallioperää

Maapallon kuori ja kivet muodostuvat pääosin mineraaleista. Ne ovat eri alkuaineiden muodostamia kemiallisia yhdisteitä. Kallioperä muodostuu kivilajeista, jotka puolestaan koostuvat mineraaleista. Kalliperä on useimmiten irtaimen maaperän peittämä. Islannit vanhimmat kivet ovat peräisin kivihiilikaudelta. Kivihiilikauden pinta kerrostuma on hiekkakiveä.Eroosio kuluttaa kallioperää ja tasaa åinnanmuotoja. Kivilajit luokitellaan magma-, sedimentti- ja metamorfisiin kiviin syntytappansa perusteella.





Tässä esimerkki jossa on monia eri kivilajeja.