Rapautuminen tarkoittaa kiviaineksen hajoamista lämpötilan vaihtelun, veden, ilman tai eliöiden vaikutuksesta. Kivennäismaalajeja, jotka sekoittuvat eloperäiseen ainekseen muodostaen maaperän.
Fysikaalinen eli mekaaninen rapautuminen
Kiviaines murenee erityisesti lämpötilan vaikutuksesta. Läpimässä kiven mineraalit laajenevat ja kylmässä supistuvat, mikä aiheuttaa jännitteitä eri mineraalikiteiden välille. Tästä seuraa kiven halkeaminen.
Pakkasrapautuminen
Pakkasrapautumista aiheuttaa vesi. toistuvien jäätymisten ja sulamisten jälkeen kivi lopulta hajoaa.
Suolakiderapautuminen
tapahtuu, kun kuumilla alueilla vesi haihtuu ja suolakiteet kasvavat kallioiden ja kivien raoissa.
Kemiallinen rapautuminen
Veteen liuenneet hapot liuottavat kiviaineksen mineraaleja. Hapot ovat peräisin maaperästä, missä lahoamisprosesseissa muodostunutta hiilidioksidia ja lahonneista kasveista peräisin olevia humushappoja liukenee veteen. Kemiallisen rapautumisen seurauksena kalkkikivialueille muodostuu ns. karstimaa, jossa veteen liuenneet mineraalit ovat kulkeutuneet veden mukana pois. Karstialueilla hapan vesi liuottaa kalkkikiven mineraaleja kallioperän pinnasta ja sisältä muodostaen onkaloita ja maanalaisia jokia. Alueille tyypillisä muodostumia ovat tippukiviluolat, doliinit ja poljet.
Kuvassa esimerkki rapautumisesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti